Yhdistelmä MED:stä ja suhteellisesta vaalitavasta

Ongelman ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen:
Yhdistetään
a) moniportainen valintamenettely, joka varmistaa eduskuntavaaliehdokkaiden laadun ja
b) ehdokasvalinnan jatkoksi yksivaiheinen, suhteellinen ja suora kansanvaali, joka varmistaa eduskunnan suhteellisen edustuksen.
Menetelmien yhdistäminen tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että käytetään kahden tuhannen eduskuntavaaliehdokkaan nimeämiseen moniportaista menetelmää ja varsinaisessa eduskuntavaalissa sovelletaan suhteellista ja suoraa yksivaiheista vaalitapaa.

Ehdokkaiden nimeämisessä käytettäköön enemmistövertailuvaalia ja varsinaisessa eduskuntavaalissa siirtoäänivaalia.

Esittelen menetelmän vaiheittain:

1. Äänioikeutettuja ovat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.
2. Äänioikeutetut ovat oletuksena poliittisesti passiivisia, elleivät he käy ilmoittautumassa ensimmäisen asteen poliittisiin pienryhmiin, joissa on jäseniä vähintään 15 ja enintään 29. Jokaisella äänioikeutetulla on oikeus liittyä yhteen vapaasti valitsemaansa pienryhmään, sillä edellytyksellä että ryhmä ei ole vielä täynnä. Ryhmiä, joilla jokaisella on oma numeronsa, perustetaan niin monta että kuhunkin ryhmään osallistuu keskimäärin 20 kansalaista.
3. Ryhmään liittyneellä on velvollisuus osallistua vähintään kuuteen yhdeksästä keskustelukokouksesta, jos mielii säilyttää äänioikeutensa viimeisessä eli kymmenennessä kokouksessa.
4. Kymmenennessä pienryhmän kokouksessa äänestetään ryhmästä kaksi ensimmäisen asteen poliittista luottamushenkilöä. Vaalitapana käytetään enemmistövertailuvaalia.
5. Ensimmäisen asteen pienryhmiin osallistujille ei makseta kokouspalkkioita eikä matkakorvauksia.
6. Ensimmäisen asteen pienryhmien viimeisissä kokouksissa valitut ensimmäisen asteen poliittiset luottamushenkilöt ovat oikeutettuja ja myös velvollisia osallistumaan toisen asteen poliittisiin pienryhmiin, jotka muodostetaan samalla periaatteella kuin ensimmäisen asteen pienryhmätkin, mutta sillä erolla, että toisen asteen pienryhmiin voivat osallistua vain ensimmäisen asteen poliittiset luottamushenkilöt.
7. Toisen asteen pienryhmät kokoontuvat samalla tavoin kuin ensimmäisen asteen pienryhmätkin. Kokouksiin osallistuville korvataan matkakulut.
8. Toisen asteen pienryhmien viimeisissä kokouksissa valitaan toisen asteen poliittiset luottamushenkilöt.
9. Kolmannen asteen ja sitä korkeampien asteiden pienryhmien kokouksien osallistujille korvataan matkakulut ja heille myös maksetaan kokouspalkkiot.
10. Edellä kuvattua poliitisten pienryhmien muodostamisen järjestelmää jatketaan, kunnes on valittu noin 2000 korkeimman asteen poliittista luottamushenkilöä koko Suomeen. Näillä ei kuitenkaan ole valtaa päättää Suomen valtion laeista tai muusta politiikasta.
11. Korkeimman asteen poliittisia luottamushenkilöitä käytetään valtakunnallisissa presidentinvaaleissa, hallitusvaaleissa ja eduskuntavaaleissa ehdokkaina.
12. Tasavallan presidentti, hallitus ja eduskunta valitaan yhtä pitkin väliajoin. Järjestys vaaleissa on sellainen, että ensin valitaan presidentti, sitten hallitus ja viimeiseksi eduskunta. Loput korkeimman asteen luottamushenkilöt jäävät eduskunnan avuksi valiokuntiin työvoimaksi. Valiokuntatyöstä heille myös maksetaan säännöllinen palkkio.
13. Presidentinvaaliehdokkaita on Suomen tasavallan presidentinvaaleissa kaksikymmentä. Korkeimman asteen poliittiset luottamushenkilöt valitsevat presidentinvaaliehdokkaat keskuudestaan enemmistövertailuvaalia käyttäen.
14. Suomen kansan äänioikeutetut kansalaiset valitsevat tasavallan presidentin suorassa yksivaiheisessa kansanvaalissa. Vaalitapana käytetään enemmistövertailuvaalia.
15. Hallitusvaaliehdokkaat ovat korkeimman asteen poliittisten luottamushenkilöiden keskenään vapaasti muodostamia sisäisesti toimintakykyisiä kahdenkymmenen henkilön ryhmiä. Tasavallan presidentti ei osallistu hallitusvaaliehdokkaiden muodostamiseen. Kilpailevien hallitusvaaliehdokkaiden määrää ei rajoiteta.
16. Hallitusvaalit käydään suorana yksivaiheisena kansanvaalina, jossa vaalitapana käytetään enemmistövertailuvaalia.
17. Ne korkeimman asteen poliittiset luottamushenkilöt, joita ei ole valittu tasavallan presidentiksi tai mukaan hallitukseen, ovat automaattisesti eduskuntavaaliehdokkaita.
18. Eduskuntavaalit käydään suorana yksivaiheisena kansanvaalina, jossa vaalitapana käytetään siirtoäänivaalitapaa. Vaaleissa valitaan kerralla kaksisataa kansanedustajaa. Vaalitapa on äärimmäisen suhteellinen. Vaalipiirijakoa ei ole.
19. Eduskunnan puhemiehen valitsevat kansanedustajat keskuudestaan käyttäen siirtoäänivaalitapaa.
20. Ministerit ovat ministeriöidensä johtajia. Lisäksi pääministeri, jolla ei ole omaa ministeriötä, on ministeriöiden välisen yhteistyön pääkoordinaattori ja ministerineuvoston puheenjohtaja. Ministerineuvosto on toiminnastaan vastuussa hallitukselle.
21. Hallitus asettaa ministeriehdokkaat ja tasavallan presidentti nimeää ministerit virkoihinsa. Ministerit eivät voi olla samanaikaisesti kansanedustajia eivätkä hallitusedustajia. Ministerit eivät myöskään osallistu eduskunnan valiokuntatyöhön. Ministerin työ on virka, jonka asiallinen hoitaminen edellyttää täysipainoista omistautumista. Ministerit valitaan tehtäviinsä työkokemuksen ja ansioiden perusteella. Ministereillä ei ole äänivaltaa hallituksen eikä eduskunnan työasioissa.
22. Eduskuntavaaleissa valitsematta jääneet ehdokkaat saavat toimia eduskuntatyön tukena valiokunnissa. Valiokunnilla ei kuitenkaan ole suoraa äänivaltaa, vaan eduskunta äänestää kaikista laeista.
23. Edellä kuvatulla menetelmällä valitut tasavallan presidentti, hallitus ja eduskunta nauttivat Suomen kansan luottamusta.

Entäpä jos tällä tavalla valitut kansanedustajat eivät olekaan riittävän älykkäitä? Katsopa esitys vaalitavasta, joka takaa älykkään eduskunnan.

Nikolas Ojala

Takaisin teledemokratian sivulle