Muunnelma yksinkertaisesta enemmistövaalista
Kansalaiset ymmärrettävästi eivät aina hyväksy sitä,
että eduskuntavaaleissa voi menestyä ääniharavan
mukana hyvin vähän ääniä saanut ehdokas, samalla
kun suositumpia jätetään eduskunnan ulkopuolelle.
Ongelman ratkaisu on periaatteessa yksinkertainen:
Käytetään yksinkertaista enemmistövaalia. Tällöin tosin
nousee esille ja korostuu toinen, demokratian toimivuuden
kannalta vielä pahempi ongelma: Vaalien suhteellisuus
menetetään.
Vaalien suhteellisuutta ei ole pakko menettää pelkästään
enemmistövaalin vuoksi. Tämän ongelman ratkaisu vaatii
vain hiukan mielikuvitusta.
Esittelen menetelmän vaiheittain:
- Äänioikeutettuja ovat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset.
- Puolueet eivät saa muodostaa vaaliliittoja.
- Kannattajayhdistysten tuella ehdokkaiksi ryhtyneet
voivat liittoutua keskenään vaalirenkaiksi.
- Vaalipiirejä on vain yksi, ja se on koko maan kattava.
- Kukin vaalirengas voi asettaa enintään 200 ehdokasta.
- Kukin rekisteröity puolue voi asettaa enintään 200 ehdokasta.
- Kukin ehdokas voi kuulua enintään yhden puolueen tai vaalirenkaan ehdokaslistaan.
- Yhdenkään ehdokkaan ei ole pakko kuulua minkään vaalirenkaan tai puolueen ehdokaslistaan.
- Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjät antavat kukin
yhden äänen yhdelle ehdokkaalle.
- Jokaisesta vähintään 1/200
osuuden koko äänisaaliista keränneestä puolueesta
tai vaalirenkaasta yksi eniten ääniä saanut ehdokas
pääsee automaattisesti kansanedustajaksi.
- Loput avoimet kansanedustajapaikat täytetään yksinkertaisesti
äänisaaliin mukaisessa järjestyksessä alkaen eniten ääniä
saaneista, kunnes kaikki edustajapaikat on täytetty.
- Kansanedustajan äänivalta määräytyy äänisaaliin mukaan.
Edustajan äänivalta on siten yksi ääni per äänestäjä, eikä
yksi ääni per kansanedustaja. Edustajan äänivalta on hänen
puolueensa tai vaalirenkaansa eduskunnan ulkopuolelle
jääneiden ehdokkaiden äänisaaliista kansanedustajille
jaettujen äänten ja hänen oman äänisaaliinsa summa.
- Jokaisessa eduskunnan äänestyksessä kansanedustaja käyttää
häntä äänestäneiden kansalaisten koko äänivaltaa.
- Eduskunta äänestää keskuudestaan hallituskokoonpanon
useista eri vaihtoehdoista enemmistövertailuvaalia käyttäen.
- Tasavallan presidentti valitaan suorissa yksivaiheisissa
kansanvaaleissa enemmistövertailuvaalia käyttäen.
Esittämäni järjestelmä pyrkii takaamaan kansanedustuslaitoksen
tarkan suhteellisen edustuksen, yksinkertaisen vaalitavan,
oikeudenmukaisen edustajien asettamisen ja tehokkaan poliittisen
työn.
Edellä ehdotettuun menettelyyn eduskunnan
valitsemiseksi ja äänivallan jakamiseksi
voidaan yhdistää myös nykyään vallitseva
vaalipiirijärjestelmä pienellä vaivalla ja
vähäisin muutoksin, mutta vaalipiirit
heikentävät valitun eduskunnan suhteellisuutta,
käytännössä pudottamalla pieniä puolueita
ja vaalirenkaita pois eduskunnasta.
Nikolas Ojala
Takaisin
teledemokratian sivulle